PaulaAikio-Tallgren

Verovelkarekisterin tarpeellisuus punnittava tarkkaan

Yritysten arki pyörii rahan ympärillä. Taantumassa käyttöpääomasta tulee entistä niukempi hyödyke ja yritysten maksuvaikeudet yleistyvät talouden epävarmuuden jatkuessa. Ehkä siksikin uutinen uudesta verovelkarekisteristä poltti monen yrittäjän käämit kuluneella viikolla. Se tästä yrittäjämyönteisyydestä, sanoi moni kollega.

 

Kyse on VM:ssa valmistellusta rekisteristä, joka julkistaisi kaikkien sellaisten yritysten tiedot, joilla on kertynyttä verovelkaa yli 5000,- euroa. Läkiesitys on osa harmaan talouden torjuntaa.

 

Monen yrittäjän mielestä velkarekisterissä on kyse julkisesta häpeäpaalusta, johon maksuvaikeuksiin ajautunut yritys niitataan pitkäksi aikaa. Pienessä maassa kerran menetettyä mainetta on vaikea korjata. Merkintä julkisessa verovelkarekisterissä hankaloittaa asiakas-ja toimittajasuhteita ja tiukentaa rahoitusneuvotteluiden ehtoja ellei peräti torppaa niitä. Entä voiko rekisteriin joutua kesken kiistanalaista prosessia verohallinnon kanssa - missä silloin on yrityksen ja yrittäjän oikeusturva.

 

Lain valmistelijat rauhoittavat tilannetta. Velkarekisterimerkintää edeltää aina verohallinnon muistutusprosessi. Tieto verovelasta poistuu sen jälkeen kun verovelka on suoritettu. Yritys voi välttää rekisterimerkinnän tekemällä maksusuunnitelman verohallinnon kanssa. Toisin sanoen aktiivisesti maksuvaikeuttaan hoitava yritys ei automaattisesti ajaudu rekisteriin.

 

Harmaan talouden ongelmat ovat Suomessa kiteytyneet muutamalle toimialalle mm. rakennusalalle. Sieltä löytyvät myös ne yrittäjät, jotka puolestaan ovat toivottaneet verovelkarekisterin tervetulleeksi. Rehellisten yritysten tasavertaista kilpailutilannetta torpedoivat ne yritykset, joiden hinnoittelu ei kestä päivänvaloa ja jotka tavalla tai toisella kiertävät lakisääteisiä velvotteitaan. Pitääkö sitten kaikkien toimialojen kärsiä yhden tai kahden toimialan ongelmien vuoksi? Olisiko järkiperäisempää kohdistaa harmaan talouden tehoiskut niihin toimialoihin, joissa veronkiertoa todistettavasti esiintyy? Toisaalta jo nyt urakkatarjouksissa on oltava verojäämätodistukset, joten kysymys kuuluu mihin uutta lakia sitten tarvitaan. Tylppälaki on tarpeeton.

 

Yksittäisten rekisterien ja valvontatoimien sijasta pitääkin puhua yritysten heikentyneestä maksukyvystä. Yritykset ovat joutuneet maksuvaikeuksiin viime aikoina etenkin siksi, että yritysten välisissä kaupoissa maksuajat ovat pidentyneet. Pk-yritykset ovat ajautuneet suurempien yritysten käsikassaroiksi tilanteissa, joissa vastapuoli on viivyttänyt maksujaan vahvammen oikeudella. Pk-yritysbarometriin vastanneista 44% kertoi yli 30 päivän maksuajoista ja näistä kolmannes yli 60 päivän maksuajoista.

 

On selvää, että osa näistä maksuaikojen viiveistä konkretisoituu yritysten vaikeutena suoriutua veroista ja muista maksuista. Tähän näkökulmaan pitää myös lainsäätäjän kiinnittää huomiota. Verovelkarekisterin kanssa en pitäisi kiirettä. Hyödyt ja haitat, rekisterin vaikuttavuus ja vastaavasti yrityksille aiheutuvat ongelmat pitää punnita vielä uudemman kerran.

 

Paula Aikio-Tallgren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset