PaulaAikio-Tallgren

Syntyykö Suomeen SOTE-puolue?

 

Ruotsissa käytiin eduskuntavaalit viime syksynä. Vaalit muistetaan pitkistä hallituksen synnytystuskista, mutta myös kahdesta pääteemasta: maahanmuutosta ja sotesta.

Meilläkin kansalaiset rankkaavat sote-kysymykset itselleen läheisemmiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Tanskassa on vastikään tehty rakenteellisia uudistuksia siirtämällä terveydenhoitoa takaisin kuntavetoiseksi. Sotesta ei päästä eroon missään päin Eurooppaa. Ihmisille aihe on tärkeä.

Kirjoitin aiheesta 19.syyskuuta 2018 otsikolla  "Syntyykö Suomeen sote-puolue"  ja rohkenen nostaa aiheen uudelleen keskusteluun:

 

"Ruotsissa heilahtivat puolueiden valtasuhteet uusiksi. Region Norrbottenissa uusi Sjukvårdspartiet pääsee vaalivoittonsa ansiosta valtaan. Puolue keräsi Haaparannan kuntavaaleissa noin 20 prosenttia äänistä ja aluevaaleissa 49. Övertorneålla ja Pajalassa aluevaaleissa SJVP:n kannatus oli lähes 40 prosenttia. Puolueen nimen voi kääntää sote-tai sairaanhoitopuolueeksi - nimi kertoo puolueen ykkösteeman.

Norrbottenissa sairaanhoito on keskittynyt Luulajan Skunderbyn keskussairaalaan. Kalixin sairaala toimii yhä, mutta osa toiminnoista on siirretty Sunderbyhyn. 10 000 asukkaan Haaparannalla terveydenhoitopalveluita ei käytännössä ole enää lainkaan, ainakaan jos asiaa kysyy haaparantalaisilta. Vanhan terveyskeskuksen tiloissa toimii vanhusten hoivayksikköjä. Akuuttipäivystys toimii Kalixissa, mutta potilaat on siirretty pyörien päälle. Taksit suhaavat pitkin lääniä kyyditen asiakkaita paikasta toiseen.

Tähän SJVP lupaa muutosta. Sen tavoitteet ovat konkreettisia: Kalixiin ja Kirunaan MR-magneettikuvauslaitteet ja vuodeosasto takaisin Haaparannalle. Uusia lääkäri-ja hoitajavirkoja.

On kiinnostavaa nähdä, syntyykö Suomeen vastaavanlainen sote-puolue ennen tai jälkeen sote-uudistuksen. Näemmekö yleispuolueiden rinnalla enemmänkin yhden asian liikkeitä? Onko Ruotsin ennätyssuuri äänestysaktiivisuus seurausta selkeistä yhden agendan puolueista?

On helppo äänestää puoluetta, joka lupaa magneettikuvauksen omaan kuntaan kuin puoluetta, joka tavoittelee tasaveroisia sote-palveluja kaikille. Etelä-Ruotsissa äänestäjät ottivat kantaa Sverigedemokraattien maahanmuuttolinjauksiin. Pitkien etäisyyksien pohjois-Ruotsissa äänestettiin julkisista sote-palveluista.

Norrbottenin sote-kysymykset ovat lähellä Lapin haasteita. Tärkein kysymys on, miten harvaa asutussa maakunnassa palvelut pystytään turvaamaan ruohonjuuritasolla. Norrbottenissa ei juuri ole yksityisiä terveydenhoitoalan yrityksiä - ne ovat keskittyneet etelä-Ruotsiin. Sama tilanne meillä Lapissa.

Keskustelin vaalien jälkeen vastavalitun Sjukvårdspartiet i Haparanda kuntapäättäjän kanssa. Hän varoitti meitä tekemästä Ruotsin virheitä. Perusterveydenhuollon keskittäminen voi tuntua taloudelliselta ja tehokkaalta, mutta kuntalaiselle sotetehostaminen näyttäytyy palvelun huonontumisena. Pitkät taksimatkat yhtä verikoetta varten tuntuvat kohtuuttomilta.

Ruotsalainen kuntapäättäjä korostikin maalaisjärkeä. On helpompaa ja lopulta halvempaa, että omassa kunnassa pystytään tekemään nopeasti hoidon arvioinnit, labrakokeet, lääkereseptien uusinnat ja pitkäaikaissairaiden vaatimat rutiinitoimet.

Erikoissairaanhoito on asia erikseen, mutta perusterveydenhuollon pitää toimia pienessäkin kunnassa".

 

Paula Aikio-Tallgren

TornioHaaparanta rajakaupungin asukas, yrittäjä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Samuli Karjalainen

Jospa laitetaan hoivabisneksellä tienanneet pohtimaan asiaa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Suomessakin hallitus on haksahtanut osaoptimointiin. Yksi syy siihen on varmaankin yksityistämisvimmassa, jolloin sitä vastaan olevat näkökohdat täytyy pitää pimennossa. Niinpä liiketaloudellinen tehokkuus on kaikessa etusijalla kansantaloudellisen tehokkuuden kustannuksella. Keskittäminen on tästä tyypillinen esimerkki. Totta kai kaiken hoidon keskittäminen vaikkapa Helsinkiin olisi hoitojen suorittamisen kannalta taloudellisinta, mutta kaikki muut kustannukset huomioiden tilanne olisi aivan päinvastainen. Kaiken kukkuraksi on nähtävissä, että kehitys on kulkemassa enemmän kohti hajauttamista kuin keskittämistä. Siis hallitus ajaa aivan väärään suuntaan.

Kehityksen oikea suunta on siis peruspalveluihin panostamisessa ja se voidaan toteuttaa paljon hallituksen monitoimijamallia yksinkertaisemmin ja edullisemmin. En osaa mitenkään ymmärtää, että jos on olemassa selkeä ratkaisu (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/), jolla terveydenhuollon ongelmat saadaan poistettua ja lisäksi ainakin 10 mrd € kymmenessä vuodessa kaupanpäällisiksi, niin miksi sellaisesta ei edes haluta kuulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset