PaulaAikio-Tallgren

Kiinalaiset digimummot jyrää

Kiina jäi aikoinaan jälkeen 2G ja 3G käyttöönotossa ja soveltamisessa. Nyt Kiina on sitä innokkaammin ottamassa muiden maiden ja etenkin USA:n etumatkaa kiinni.

Kiinassa myönnetään avoimesti, että tekoälyn tieteellisessä tutkimus- ja kehitystyössä USA pitää johtoasemaa. Sen sijaan tekoälyn käytännön sovelluksissa Kiina ohittaa sekä USA:n että monet muut vahvat digimaat Euroopassa. Tässä on haaste EU:lle.

Käytännön esimerkkejä näkyy kiinalaisten arkipäivässä lukemattomia. Kiina on mobiilimaksamisen yhteiskunta. Vihannesten toriostokset onnistuvat WeChat mobiilimaksuilla. Lähes kaikki kodin arkipäiväiset palvelujen hankinnat toimivat appseilla. Toimivat alustat ruokkivat uusia palveluinnovaatioita, joiden tarpeesta ei osattu muutama vuosi sitten kuvitellakaan. Kierrätys, jätehuolto, multi-tasking palvelut ovat toimivia palvelutuotteita. Ruokatilauksia kyyditseviä delivery poikia pyöräilee lounasaikaan Suomen väkiluvun verran eri puolilla maata. Hotelliin et pääse ilman kasvokuvaa – siis et pääse. Silmän iiriksen ja kasvotunnisteiden käytössä Kiina on johtava maa ja toimivuutta testataan ruohonjuuritasolla.

Englantia osaamaton kiinalainen sanelee kännykkäänsä puheviestin ja monilauseinen englanninkielinen käännös tulee puhelimen näytölle sekunnissa. Kiinalainen Googlea vastaava hakukoneyhtiö Sogue on kehittänyt kielenkäännössovelluksiaan viime vuosina voimakkaasti. Yritys tekee kovaa tulosta 500 miljoonan päivittäisellä asiakaskunnallaan.

Luvut digi-Kiinasta ovat kovia. E-commercen Singles Days myyntipäivänä 2018 kirjattiin USD 31 miljardin kaupat. Aktiivisia nettikäyttäjiä on 802 miljoonaa. Kiinan e-commerce markkinat tripaantuivat vuodesta 2009 vuoteen 2015 - USD 290 miljardia. Siitä digitalouden viime vuonna oli lähes 130 miljardia dollaria. 2018 digitalous kattoi 33% Kiinan koko BKT:sta ja 55% BKT:n kokonaiskasvusta. Vaikka näissä virallisissa luvuissa olisi kotiinpäin vetoakin, mittasuhteet ovat valtavia.

Voi olla kiinalaisten onni, että maa hyppäsi pitkällä loikalla 2G ja 3G -aikakauden, samoin kuin korttimaksamisen ja muiden nyt jo vanhentuvien mobiiliajan ilmentymien yli. Pragmaattisena kansakuntana kiinalaiset suhtautuvat uusimpiin tekoäly-sovelluksiin mutkattomasti, uteliaasti ja periaatteella ”tekemällä oppii”.

Siksi Kiinassa näkeekin vanhoja taattoja näpräämässä älypuhelimiaan varmaan suhteellisesti enemmän kuin missään länsimaassa. Kun meillä suhtaudutaan tekoälyyn lähtökohtaisesti asiaa osaavien hommana, Kiinassa ei ole perinteiden paineita. Aletaan naputella ja siitä se lähtee.

Tässä piilee itse asiassa digiajan syvin haaste ja viesti vanhaan Eurooppaan. Kun Euroopassa osa kansalaisista ottaa tietoisesti etäisyyttä digiin selittäen ettei sitä tarvitse kun ei ole ennenkään tarvittu, Kiinassa digi otetaan huumorilla ja kokeillen. Lapsi kokeilee, mummo kokeilee ja molemmat onnistuvat. Kun tekoäly arkipäiväistyy, se kehittyy ja toimii.

Nuoremmat sukupolvet edustavat puolestaan vaativaa asiakaskuntaa. Kiinassa oli viime syksynä kaksikin merkittävää kansainvälistä AI – tekoälyyn ja digimaailmaan keskittyvää messutapahtumaa. Suomi oli edustettuna CIIE messuilla Sanghaissa kahdeksan yrityksen Suomi paviljongissa ja sai tunnustusta kiinalaisissa medioissa.

Tekoälyn haasteisiin ja esimerkiksi henkilösuojakysymyksiin on alettu kiinnittää huomiota vakavammin vasta viime aikoina. GDPR:n kaltainen tietosuoja-asetus on tuntematon käsite Kiinassa. Samalla voimakkaammiksi ovat nousseet ne kommentit, joissa tekoälyn sovelluksille halutaan yhä enemmän yhteisten periaatteiden ja moraalin velvoitetta. Tekoälyn on jatkossa palveltava ensisijaisesti yhteistä hyvää. Näin sanoo virallinen Kiina.

Kiinan digiarki asettaa Euroopalle paineita. Kun EU:n kaikissa innovaatio,-ja investointiohjelmissa korostetaan digitalisaation merkitystä ja halutaan panostaa siihen, olemme jo pahasti Kiinan mummoja jäljessä. Jos EU:ssa viedään digitalisaatiota eteenpäin yritysten ja korkean teknologian sovelluksina, olemmeko käytännön sovelluksissa liian hitaita?

 

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä, Tornio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä se merkittävin ero innokkuuden sijaan löytyy siitä, että kyseessä ei ole länsimainen demokratia ja asioilla kuten yksityisyydensuojalla tms ei ole mitään väliä. Valtio omistaa tiedon ja siihen ei ole nokan koputtamista, miten sitä käytetään ja kuinka kiinalaiset valtion tukemat yritykset sitä tietoa käyttävät sekä yhdistelevät.

Samalla nämä ovat osa suurta valvontakoneistoa ja nykyään jopa kansalaisten pisteytystä.

Itse sanoisin, että sen myötä tulevan kehityksen hinta on suurempi kuin saatava hyöty ja menemällä samaan oltaisiin matkalla johonkin dystopiaan, jota minä en ainakaan halua.

PS. George Orwell oli optimisti.

PS2. Vaikka puoluekolleegallasi Harri Jaskarilla on tapana huutaa otsikossa isoilla kirjaimilla, niin en suosittele. Se herättää täällä lähinnä vastareaktion koko asialle.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Aasialaiset ovat kohtalokkaan aikaansaavia Japani,Etelä-Korea ja Kiina.
Venäjä europpalaisena kansana ei Neuvostoliiton kaaduttua ei ole päässyt alkua pidemmälle.
Olemme mukavuudenhaluisia.

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Kiina on Kiina ja olipa impulssi sitten mikä hyvänsä, digitalisaatio on siellä levinnyt ihmisten arkipäivään enemmän kuin monessa länsimaassa. Tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta on alettu siellä puhua vasta hiljattain. Ps. kävin vikkelästi muuttamassa otsikoiden fontit, en halua huutaa harrijaskarina enkä muutenkaan : )

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Euroopassa käydään melkoisesti keskustelua datan ja tekoälyn käytön etiikasta EU-tasolla. Kireämmät säännöt ja yksityisyyden suoja hidastavat kehitystä, mutta silti keskustelu on tarpeen.

Tuore Sitran artikkeli kuvaa kohtuullisen hyvin problematiikkaa.

https://www.sitra.fi/blogit/eettinen-tekoaly-tarvi...

"Viimeaikainen uutisointi on tuonut esille, että datan hyödyntäminen yrityksissä on vielä melkoinen villi länsi. Osa valtioistakin kerää dataa ja hyödyntää sitä piittaamatta kansalaisten yksityisyydestä. Suomen Kuvalehdessä toimituspäällikkö Jussi Eronen nostaa pääkirjoituksessaan esiin räikeät ihmisoikeusrikkomukset Kiinassa (SK 2, 11.1.2019). Tällainen toiminta on mahdollista vain datalla, jota meistä kerätään ja jota käytetään meitä vastaan. Keskustelua datan eettisyydestä siis tarvitaan enemmän kuin koskaan."

On löydettävä balanssi, jolla voimme pitää kiinni myös tärkeistä periaatteista. Valitettavasti yhtälö ei ole helpoimasta päästä.

Itse kirjoittelin vuosi sitten useamman blogin datan hyödyntämisestä ja mm käytetyistä algoritmeista ja niiden vaaroista.

Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Algoritmit ja profilointi määrittävät mitä sinulle näytetään ja suositellaan
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Algoritmit meitä arvioimassa ja tekemässä tärkeitä päätöksiä
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Minusta tuntuu, että Nokian jälkeen Suomessa ei ole enää/puuttuu digisaation suunnannäyttäjiä? En tiedä, ehkä olen väärässä.

Jos kiinalaiset ajattelevat dystopiammäisesti kuten Niko , niin ei Kiinassa tapahtuu digiloikkaa ollenkaan.

Jopa kommunistipuolue näki jo vuosia sitten digi tuomat hyödyt, kun taas toiset näkee sitä vain "ongelmana". Ts. autoritäärinen yksivaltaisen ccp katso tulevaisuuteen ja täällä lännessä me pelkäämme dystopiaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yksi vihje digipalvelujen tuottajille. Olen yli 80 ja maksan ostoni pikamaksuna aina, kun se on mahdollista. Nettikauppaa käyttäisin enemmänkin, mutta se vaatii tunnistuksia, kirjautumisia ja salasanoja. Miksi se ei voi olla yksinkertaisempaa, mutta samalla turvallista niin, ettei kuka tahansa voi käyttää vaikkapa kännykkääni ja tilata tavaraa itselleen minun laskuuni.

Myönnän, että päällekkäiset varmistukset on laadittu turvallisuuden vuoksi, mutta en usko, etteikö yksinkertaisempia, mutta samalla suojattuja käyttömuotoja ole kehitettävissä.

Nettikaupassa on sekin vaikeus, että ostopäätös pitää tehdä kuvan ja esittelytietojen perusteella. Kaupassa esinettä voi vaikka käsin kosketella ja saada myyjältä lisätietoja. Saa niitä toki netistäkin, mutta silloin pitää hallita kysymyksen asettelu. Vaikeaa se on minulekin, vaikka olen eläkkellä oleva toimittaja ja suomen kieli on hallinnassa. Miten pärjäävät ne, jotka eivät suomalaisuudestaan huoimatta äidinkieltään kunnolla hallitse ja heitä on paljon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kiinan Wechat-applikaatio on kohta 10-vuotis. Viimeisen mittauksen mukaan sillä oli 900 miljoonaa päivittäistä aktiivikäyttäjää.

Sen lisäksi, että se on kommunikointiväline, sillä voi maksaa lähes mitä vain, taksista ravintolalaskuun, vuokrasta sähkölaskuun, tai vaikkapa ostaa auton. Toimii loistavasti.

Suomi on valovuoden verran jäljessä Kiinaa tällaisissa(kin) asioissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset