Uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen?

Suomi on pitänyt esillä arktisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille.

Mutta uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen ja omaan maakuntaansa Lappiin?

Liikenne-ja viestintäministeriö pisti viime viikolla stopin Jäämeren radan jatkosuunnittelulle. Perusteluina olivat mm. peruuttamattomat haitat poronhoidolle. Jos tämä oli yksi painavimmista perusteista, Lappiin ei tule jatkossa kinttupolkua suurempia liikenneinvestointeja.

Toinen peruste oli radan kannattamattomuus. Haluan nähdä sen miljardiluokan infrainvestoinnin, josta voidaan tehdä täysin pitävät kannattavuuslaskelmat parin vuosikymmenen päähän. Samaan aikaan mittavia raideinvestointeja suunnitellaan Etelä-Suomeen Helsinki-Tampere linjalle. Tämä on hyvä asia, mutta ministeriöiden investointikartoissa Suomi päättyy pääsääntöisesti Kalajoen leveyspiirille.

Jos Suomi hakee uskottavuutta arktisessa osaamisessaan, sen on näyttävä muuallakin kuin juhlapuheissa. Uskottavuudesta ovat pitäneet huolen Lapin elinkeinoelämä ja yritykset. Kemi-Tornion satamista lähtee 10% Suomen viennin arvosta. Lapin matkailu tahkoaa edelleen kasvua ja yhdessä kaivosten kanssa vetää 75-80% työllisyyslukuja pohjoisilla seutukunnilla. Pistäkää paremmaksi.

Kylmän ilmanalan teknologia ja innovaatiot työllistävät tuhansia ihmisiä Lapissa. Elinkeinoelämän järjestöistä Lapin kauppakamari on pitänyt yllä arktisten investointien tilannekatsausta koko Barentsin alueella ja korostanut pohjoisen merkitystä vuosikymmenten ajan – myös silloin yleinen usko kansainvälisiin jätti-investointeihin on hiipunut.

Jos siis haluamme EU:n kiinnostuvan uudella tasolla pohjoisten reuna-alueiden taloudellisesta ja poliittisesta merkityksestä, sen täytyy näkyä myös omissa kansallisissa toimissamme.

Ilmaista työntöapua Suomen arktiselle roolille antoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tammikuun lopulla pitämässään puheessa. Aiemmin Juncker oli nimittänyt suurlähettiläs Jari Vilenin arktisten alueiden neuvonantajaksi.

Presidentti Niinistö puolestaan  on kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä korostanut arktisen merkitystä erityisesti ilmastonäkökohdista. Kiina havittelee Arktisen neuvoston jäsenyyttä ja tämäkin on nähtävä tärkeänä signaalina pohjoisten alueiden tärkeydestä. Lisää kansainvälisen politiikan roolista arktisella alueella kannattaa lukea Arktisen keskuksen Markku Heikkilän vastailmestyneestä kirjasta "Jos menetämme Arktisen". Kirja taustoittaa arktisten alueiden politiikkaa aina 80-luvulta lähtien.

Istumme arktisen ytimessä emmeekä tunnu oivaltavan missä istumme. Arktista paalupaikkaa ei ole kuitenkaan menetetty. Suomen toukokuussa päättyvä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on antanut uutta pohjaa Suomen kansainväliselle roolille. EU:n puheenjohtajakaudella tätä roolia on Suomella kaikki mahdollisuudet vahvistaa. Veikkaus on, että Euroopan Unionin jäsenmaissa on selkeitä odotuksia näille avauksille.

Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EU-tasolla, mutta unohtaa omat pohjoiset maakuntansa kansallisella tasolla. Suomen on oltava uskottava sekä puheissa että teoissa.

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä,Tornio

PaulaAikio-Tallgren
Tornio

EU-vaaliehdokas, kaupan ja maahantuontialan pk-yrittäjä Tornio. Arjen eurooppalainen. Pitkä kokemus kiinnostavissa, lähinnä elinkeinoelämän luottamustehtävissä ja kuntapolitiikassa. Kiina-fani. Nordisti. Kansainvälisyyteen kasvanut. Sitoutunut Suomeen ja Eurooppaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu