PaulaAikio-Tallgren

Perheessäni on mamu

 

Meni hetki huomata, että perheessäni on mamu. Esikoinen muutti työn perässä Ranskaan ja vaikka me vanhemmat haluaisimme nähdä hänet puhtaasti kansainvälisenä expattina, niin uuden kotimaansa asukkaiden silmissä hän on kai yksi heistä. Perusmamu.

Euroopan Unionin peruspilareita ovat ihmisten, palveluiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Sinä voit lähteä työnhakuun EU:n alueella, minä voin lähteä. Tätä yhtä EU:n perusarvoa ovat viime vuosian häirinneet käsitteiden epäselvyydet. Puhumme sekaisin kiintiöpakolaisista, turvapaikanhakijoista ja sisämarkkinoilla liikkuvasta työvoimasta.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on käsitteistä ehkä hankalin. Sillä tarkoitetaan nimenomaan EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden osaamistason ja työllistämistarpeen harkintaa. Keskustelu koskee käytännössä sitä, aiheuttaako heidän työllistämisensä uhkaa olemassa oleville työmarkkinoiden järjestelmälle, palkkatasolle ja työehdoille.

Oma lukunsa on EU:n pakolaispolitiikka, ihmisten kotouttaminen suoraan pakolaisleiriltä tietyillä maakohtaisilla kiintiöillä. Suomen kiintiö on tällä hetkellä alle tuhat, mutta sen nostamisesta myös keskustellaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on turvapaikanhakijoiden ongelma. joka alkoi vuonna 2015 ja jatkuu volymiltään vaihtelevana mutta jatkuvana. EU-maat ovat reagoineet eri tavoin ja käytännöt jatkuvat hankalina. Ruotsin ja Tanskan rajalle muodostettiin rajatarkastuksia. Ranska käännyttää Espanjasta tulevia henkilöitä takaisin, ellei heillä ole voimassaolevaa passia. Italia ja Kreikka painivat mereltä tulevien pelastuslauttalaisten kanssa, sillä pelastamisesta näissä olosuhteissa todella on kysymys.

Suuri invaasiovuosi 2015 oli käännekohta monessa asiassa. Se loi kotikaupunkiini Tornioon Suomen ja varmasti koko Euroopan ammattitaitoisimman ja organisoiduimman vastaanottokeskuksen. Vastaanotimme Tornion vanhassa lyseossa kokoamme moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoita ja selvisimme haasteesta hyvin.

Olen itse kuntalaisenn nähnyt miten hyvin ensivaiheen vastaanottokeskus voi toimia. Oma lukunsa on se, että Tornion kautta tulleista suuri osa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen myöhemmissä hakemusten käsittelyvaiheissa, mutta vastaanottokeskuksen logistiikka toimi hyvin. En näe, miksei tätä käytännössä testattua, tosin EU:n laajuudessa minimivolyymin vastaanottokeskuksen formaattia, voitaisi kopioida EU:n ulkorajoille nyt kun asia on edelleen ajankohtainen.

Uusina termeinä EU:ssa  ovat maihinnousukeskus ja maahantulokeskus. Nämä tarkoittavat EU:n ulkopuolelle ja EU:n ulkorajalle perustettavia järjestelykeskuksia. EU-tasolla kysymys on siitä, haluammeko kehittää fiksusti toimivia järjestelykeskuksia, joissa terveydenhuolto ja muut perustarpeet toimivat ja joissa erityisesti huomioitaisiin lapset, vanhukset ja naiset. Tämän ei pitäisi olla ylitsepääsemätön tehtävä EU:lle.

Palaan tyttäreeni, jonka status on sisämarkkinoiden maahanmuuttaja ja yrittäjä. Tarinan päivitys on positiivinen. Suomalaisena ja EU-passin haltijana hänet on otettu Ranskassa avosylin vastaan. Mietin, miten Suomi ottaa hänenlaisensa eurooppalaiset tänne meille. Toivon parasta ja pelkään pahinta.

Suomen ongelma on on, että tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Mutta tänne ei oikeasti ole kovin paljon tunkua. Viime vuonna Suomeen tuli 65 000 ulkomaalaista työn, opiskelun tai vastaavan syyn takia. Turvapaikanhakijoita tuli noin kaksi tuhatta. Maahanmuuttojärjestelmässä on kirjoilla vajaat 11 000, joista kielteisiä on 70%, neljä prosenttia myönteistä ja 20% odottaa hakemuksen käsittelyä.

Viranomaisten tehtävä on palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kotimaahansa heti ja rikokseen syyllistyneet vieläkin nopeammin. Meidän tavallisten kansalaisten tehtävä on toivottaa Suomeen muutoin haluavat ihmiset lämpimästi vastaan ja auttaa heitä sopeutumaan tähän maahan mahdollisimman hyvn.

 

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä, Tornio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Ilkka Huotari

"En näe, miksei tätä käytännössä testattua, tosin EU:n laajuudessa minimivolyymin vastaanottokeskuksen formaattia, voitaisi kopioida EU:n ulkorajoille nyt kun asia on edelleen ajankohtainen."

Koska:

- Kukaan ei näytä haluavan sellaisia mailleen (en tiedä, onko rahaa tarjottu)

- Ne eivät toimisi kuitenkaan, koska tulijoita niihin olisi paljon enemmän, kuin Eurooppa voisi/haluaisi ottaa. Ne täyttyisivät nopeasti, ja myönteisen päätöksen saaneita niistä ei saataisi riittävän nopeasti ulos (koska Eurooppa ei kaikkia voisi ottaa).

Hakijoita olisi paljon enemmän, kuin tällainen keskus voisi koskaan käsitellä. Nyt tulijoita olisi jo miljoonia:

"Up to 6.6m migrants waiting to cross to Europe from Africa: report"
https://www.telegraph.co.uk/news/2017/05/23/66m-mi...

Kuinka mikään keskus voisi tällaista määrää käsitellä? Saati sitten, kuinka Eurooppa voisi näitä ottaa, jos vaikka 20 % saisi turvapaikan (yli miljoona).

Hakijoille ei tällaisesta yrittämisestä ole käytännössä juuri mitään vaivaa/kustannusta, joten lähes kaikki halukkaat voisivat yrittää saada ilmaista loppuelämän elatusta Euroopassa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tekstissä on runsaasti asiavirheitä.

"Me vanhemmat haluaisimme nähdä hänet puhtaasti kansainvälisenä expattina, niin uuden kotimaansa asukkaiden silmissä hän on kai yksi heistä. Perusmamu."

Näinhän asianlaita ei suinkaan ole. Ranska on "kärsinyt" muuttovoitosta, jota Ranskaan suuntautuu pitkälti sen entisistä alusmaista ja nyttemmin myös muualta lähi-idästä. Tulokkaiden ainoa avu on heidän ranskankielen taitonsa, mutta muutoin he useimmiten ovat kuten Suomeen tulijat, hyvin pitkälti kouluttamattomia ja ammattitaidottomia.

Suomalainen korkeasti koulutettu työperäinen maahanmuuttaja ei kuulu tähän kastiin, eli hän ei ole mikään perusmamu.

" Italia ja Kreikka painivat mereltä tulevien pelastuslauttalaisten kanssa, sillä pelastamisesta näissä olosuhteissa todella on kysymys."

Ainakaan Italia ei enää vastaanota mereltä saapuvia lauttailijoita. Heidät "pelastetaan" pääsääntöisesti takaisin Libyaan. Italiaan suuntautuva lauttamatkailu onkin käytännössä loppunut, koska kansalaisryhmien "pelastusalukset" eivät enää ole tervetulleita Italian satamiin.

"Suuri invaasiovuosi 2015 oli käännekohta monessa asiassa. Se loi kotikaupunkiini Tornioon Suomen ja varmasti koko Euroopan ammattitaitoisimman ja organisoiduimman vastaanottokeskuksen. Vastaanotimme Tornion vanhassa lyseossa kokoamme moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoita ja selvisimme haasteesta hyvin."

Eläkkeelle siirtyneitä ja juuri valmistuneita poliiseja rekrytoitiin määräaikaisin sopimuksin tekemään turvapaikkatutkintaa ja varusmiehet kantoivat tulokkaiden laukkuja. Melkoinen määrä rajan ylittäjiä sivuutti koko vastaanottokeskuksen ja jatkoi matkaansa etelä-Suomeen ilman minkäänlaista kontrollia. Keskuksen perustamisvaihe oli melkoista kaaosta, mutta saatiin se sentään pienellä viipeellä toimimaan. Mitä lysti maksoi valtiolle, sitä tarina ei kerro.

" En näe, miksei tätä käytännössä testattua, tosin EU:n laajuudessa minimivolyymin vastaanottokeskuksen formaattia, voitaisi kopioida EU:n ulkorajoille nyt kun asia on edelleen ajankohtainen."

Nimenomaisesti ulkorajoille, mutta rajan ulkopuolelle. Ketään ei tule päästää EU:n rajojen sisäpuolelle ilman henkilöllisyyden, taustojen ja tulon perusteiden tarkkaa tarkastamista. Matkusta joskus Yhdysvaltoihin tai Australiaan, niin näet, ettei niihin mennä kuin hollitupaan. Jopa suomalaiselta turistilta kysytään miksi tulit Yhdysvaltoihin.

"joissa erityisesti huomioitaisiin lapset, vanhukset ja naiset."

Miksi heidät pitäisi huomioida, kun heitä ei tulijoiden joukossa juurikaan ole?

"Suomalaisena ja EU-passin haltijana hänet on otettu Ranskassa avosylin vastaan. Mietin, miten Suomi ottaa hänenlaisensa eurooppalaiset tänne meille. Toivon parasta ja pelkään pahinta."

Euroopassa syntyneet eurooppalaiset ovat yhtä tervetulleita Suomeen kuin mitä suomalaiset ovat muualle Eurooppaan. Heidän sivistystasonsa ja kyvykkyytensä elää Suomessa on täysin vertailukelpoista kantasuomalaisiin. En näe saksalaisen, ranskalaisen tai hollantilaisen maahanmuuttajan heti ensi töikseen ilmoittautuvat TEM-toimiston tai sosiaaliviraston jonoon.

"Meidän tavallisten kansalaisten tehtävä on toivottaa Suomeen muutoin haluavat ihmiset lämpimästi vastaan ja auttaa heitä sopeutumaan tähän maahan mahdollisimman hyvin."

Ei muuten todellakaan ole! Maailmalla on hieman liikaa ihmisiä, jotka haluavat muutoin Suomeen...

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Jukka-Pekka Kosonen, kiitos kommentista. Niin, ehkä tässä näemme asiat toisin.. Tornio selvisi haasteestaan nimenomaan sen vuoksi, että koordinaatio viranomaisten välillä toimi hyvin. On totta, että ex-poliiseja rekrytoitiin, tunsinkin heistä muutaman mutta se ei ehkä ole oleellisinta. Tärkeintä on, että lähtökohtaisesti kaaottisesta tilanteesta selvittiin hyvin. Organisoituja maihinnousu/maahantulokeskuksia tarvitaan juuri siksi, että Eurooppaan pyrkii koko ajan ihmisiä huolimatta siitä, miten asiasta on turvapaikanhakijoiden lähtömaihin viestitetty. On kai parempi toimia lähtökohtaisesti organisoidusti kuin kaaottisesti.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Paula Aikio-Tallgren,

Sotket kahta asiaa sujuvasti. Tyttärenne onnistunut muutto työn perässä Ranskaan ei mitenkään liity lähi-idän nuorten miesten ryntäykseen parhaiden sosiaalitukien perään tänne pohjolan perukoille.
Torniosta en saa millään työn sankareiden tarinaa. Vastaanotossa epäonnistuttiin melko täydellisesti taustojen ja todellisten henkilöllisyyksien, tulijoiden mahdollisen (sota)rikollistaustan ja ym. selvittelyssä. Taustat olisi pitänyt selvittää ennen maahantuloa.
Juha-Pekka Kososen ylläoleva oiva kommentti kertoo kaiken, minulla ei ole siihen mitään lisättävää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Minä olen muuttanut tähänastisen elämäni aikana työn perässä kuuteen maahan.

En yhtään ihmettele, että niinkin pieni joukko kuin se, joka tuli Suomeen vuonna 2015 saa koko maan sekaisin, jos käsitykset ovat sellaiset kuin blogistilla. En ilmeisesti koskaan muuta sinne takaisin, ja yksi syy saattaa olla se, että siellä ei oikein näytetä ymmärrettävän, että kotouttamistatarvitsevat ne, joillaei ole maassa muuta tekemistä. Minua ei ole tarvinnut kotouttaa Ruotsiin, Norjaan, Sveitsiin, Vietnamiin, eikä parikymmentä vuotta sitten Kiinaan eikä myöhemmin Hongkongiin. Osa näistä maista on kohtuullisen eksoottisia johonkin Ranskaan verrattuna.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"...siellä ei oikein näytetä ymmärrettävän, että kotouttamista tarvitsevat ne, joilla ei ole maassa muuta tekemistä"

Juuri näin Max, harvinaisen osuvasti sanottu!

Kotouttaminen on samanlainen rahaa omistajilleen takova koneisto kuin hoivabisnes ja mieletön, päättymätön poliittinen show. Ne pakolaiset, jotka eivät joutuneet kotoutusmyllyyn ennen tätä organisoitua paapomista ja holhoamista, jota kotoutumispolitiikaksi kutsutaan, selvisivät ehjin nahoin sossuviidakosta ja elävät normaalisti tai ovat muuttaneet pois.

Holhoaminen vain passivoi ja kapaloi työkyvyttömäksi vieraasta kulttuurista tulleen ihmisen, muistan kun vielä kymmenen vuotta sitten somalialainen, Husuna tunnettu politiikko vetosi mediassa "kukkahattutäteihin" - että opettakaa meitä saamaan Y-tunnus, eikä täyttämään sossukaavakkeita. Näin se pitäisi olla, baanalle vaan omin käsin tulevaisuuttaan rakentamaan!

Ei kukkahattutädit vieläkään kuuntele näitä mamuja, he kun tietävät itse mikä on mamulle parhain päin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset