PaulaAikio-Tallgren

Uudistetaan sähköverotus - häviämme turhaan kilpailijamaille työpaikoissa

 

IPCC:n raportin jälkeen ilma on sakeanaan ehdotuksia ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Hyvä, sillä toimia tarvitaan.

 

Ilmastoahdistuksen sijasta kannattaa myös katsoa niitä suomalaisia teollisuuslaitoksia, joissa ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat olleet toimintamalleissa pitkäjänteisesti vuosien ajan. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, että teollisuuslaitos ei ole synonyymi ympäristön tuhoamiselle. Suomessa moni ympäristöön liittyvä toimintatapa on maailman huippua. Myös teollisuudessa.

 

Esimerkkinä käy kotikaupunkini Tornion terästehdas. Outokummun terästehtaan pääraaka-aine on 85 prosenttisesti kierrätysteräs. Terästä syntyy maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin teräksenvalmistajiin on 50% suomalaisen eduksi. Outokumpu on Pohjoismaiden suurin materiaalin suurin kierrätyskeskus. Loogista on, että tällaista teollisuustuotantoa haluamme tukea Suomessa sen sijaan että tuotanto valuu Kiinaan tai ylipäänsä Euroopan ulkopuolelle.

 

Tuekseen Outokumpu ja muut sähkön suurkuluttajat tarvitsevat Suomen sähköverotuksen uudistamista. Suomessa teollisuuden sähkövero on jo nyt 14-kertainen EU-minimiin verrattuna, joka muuten on käytössä Suomen tärkeissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomen sähköveron hinta näihin maihin on nelinkertainen sähköveron palautuksen jälkeenkin. Vaihtoehtoja sähkölle energialähteenä ei esimerkiksi Outokummulla ole, sillä teräksen ja metallien kierrätys tapahtuu sähköllä.

 

EU:n päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksien hinnan tuotteeseen ja asiakas maksaa viulut. Globaalissa toimintaympäristössä ja verisessä hintakisassa tämä ei enää toimi. Tämän vuoksi EU laati päästökaupan sähkökompensaation. Järjestelmä on aktiivisen ilmastopolitiikan työkalu, jolla tähdätään kilpailuhaittojen lieventämiseen. Rahoitus tulee päästökauppatuloista.

 

Päästöoikeuksien hinta on kovassa nousupaineessa. Tornion tehtaille tämä tietäisi 65-88 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta. Kun Suomi kompensoi tällä hetkellä vain puolet EU:n mahdollistamasta sähkön kompensaatiosta, sähköintensiivisen teollisuuden vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Teollisuus haluaa symmetriaa eli tasapuolisuutta ainakin Saksaan ja Ruotsiin nähden.

 

Sähköverotus on teollisuudelle ja suomalaisille työpaikoille megaluokan kysymys. Kemi-Tornion integroitu tuotantoketju ylläpitää noin 11.000 työpaikkaa. Verojalanjälki pohjoisiin seutukuntiin on merkittävä. Jos haluamme säilyttää ja luoda Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, sähkön hinta on säädettävä kilpailukykyiseksi.

 

Mikäli Suomi ei pääse kilpailijamaiden tasolle, kansainväliset teollisuusinvestoinnit napsii esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Kilpailussa Facebookin datakeskusinvestoinnista muutama vuosi sitten, Suomi ja Merilappi hävisi kisan 130 km päässä sijaitsevalle Luulajalle. Uusimman laajennuksen valmistuttua vuonna 2021, Luulajan investointi on pinta-alaltaan yli 100 000 m2, työllistää yli 4000 ihmistä ja investointien rahallinen arvo on yhteensä 8,7 miljardia kruunua.

 

Kaikissa muissa investointikriteereissä Suomi ja Ruotsi olivat Facebookin sijaintipaikkana tasaväkisiä kisaajia, mutta alhaisemman sähkön hinnan vuoksi Ruotsi päihitti Suomen 6-0.

 

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä, Tornio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Terästä syntyy maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin teräksenvalmistajiin on 50% suomalaisen eduksi. Outokumpu on Pohjoismaiden suurin materiaalin suurin kierrätyskeskus. Loogista on, että tällaista teollisuustuotantoa haluamme tukea Suomessa sen sijaan että tuotanto valuu Kiinaan tai ylipäänsä Euroopan ulkopuolelle.

Paula on varsin oikeassa. Kiitos hyvästä avauksesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Kaikissa muissa investointikriteereissä Suomi ja Ruotsi olivat Facebookin sijaintipaikkana tasaväkisiä kisaajia, mutta alhaisemman sähkön hinnan vuoksi Ruotsi päihitti Suomen 6-0.

Ruotsilla on valtavat vesivoimat ja meillä Olkiluoto kolmonen vasta kapalovaiheessa.

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Ja Luleån datakeskus ei ole edes ainoa Ruotsissa. Amazon Web Service (AWS) ja Google Could Platform (GCP) ovat suunnittelemassa etelä-Ruotsiin vastaavanlaisia ict/datakeskuksia. Nämä ovat vain esimerkkejä siitä,millaiset uudet, sähköintensiiviset teollisuuden alat etsivät maailmalta uutta kotia.

Ja vähän kadehtien täytyy katsoa Luleån FB:n kasvua. Vuonna 2013 taidettiin avata sen hubin ensimmäinen osa ja nyt laajennuksia on tehty tasaisesti. Luleåån on kasvanut aivan uudenlainen ekosysteemi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä Ruotsikin työpaikkoja tarvitsee, että suomalaiset voivat sitten muuttaa hädän tullen sinne, kuten 60-luvulla.

Tällä menolla se aika ei ole kaukana.
Kirjoitat Paula kyllä hyvin, mutta ihmisiä ei taida totuus kiinnostaa, helpompi on taittaa peistä hölöpölöstä.

Nyt kun Oulusta lakkaa todennäköisesti 400 paperityöläisen paikkaan, niin siinäkin varmasti energian hinta jotain osaa näyttelee.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei näyttele. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä maailmalla on kiihtyvässä laskussa. Tämä on jatkunut jo yli kymmenen vuotta.

https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/15-Massa-%...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ruotsissa on saatavilla unionin halvinta teollisuussähköä.Missä on seuraavaksi halvinta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Arvatenkin Suomessa jos otetaan yritystuet laskentaan mukaan?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Entä jos ilmastoaktiivit vaatisivat Tornion huipputehtaan alasajoa ilmastosyistä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Silloin tulee iso itku!

Kemi-Tornion integroitu tuotantoketju ylläpitää noin 11.000 työpaikkaa ja sellaisen kaatuminen on iso raato ja hautajiset tulee myös alihankinnan ja kuljetuksen kautta paljon laajemmalle.

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Eipä taida perusteet riittää "Outokummun alasajoon ilmastosyistä". Muutama vuosi sitten Ruotsin puolella Norrbottenissa nousi mediakohu Outokummun päästöistä; Haaparannalla myrkyttyneitä marjoja, sairauksia vauvoilla jne. En muista enää mistä vinkistä juttu sai alun perin vettä myllyynsä, mutta jonkinlainen mediakohu siitä nousi. Tehdas vastasi ja kohu kuivui kokoon. Tietysti faktaa täytyy pystyä esittämään tällaisissa ympäristöcaseissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä kun olen kuullut, että torniolaiset käyvät marjassa Ruotsin puolella, kun ruotasalaiset eivät itse kerää niitä. Taisi olla ankka koko valitus?

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Kannatan resurssiverotusta ennemmin kuin yhteisöverotusta. Ulkomainen suuryhtiö voi kiertää yhteisöveron, mutta se ei voi kiertää sähkö-, maa-, vesi-, kaivannais-, hakkuu- tai hiiliveroja.

Kaiken lisäksi resurssiveroissa on tärkeä ominaisuus: askeettisin mies maksaa vähiten veroa. Jos haluamme ympäristöä auttaa, olisi resurssiverotus kaikista paras, ja tuloverotus kaikista huonoin.

(Olen käytännössä varma, että tässä on joku ongelma, jota en tiedosta.)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljonko sähköveron osuus sitten on? Esimerkiksi VATT kertoo, että keskimäärin metalli- ja mineraaliteollisuudella sähköveron osuus on noin 0,9% liikevaihdosta eli alle prosentti.

Vielä vuoteen 2012 energiaveron palautusta saivat yritykset, jotka maksoivat energiaveroja yli 3,7 prosenttia jalostusarvostaan. Silloin raja putosi 0,5 prosenttiin.

Näin ollen moni aiemmin ulkopuolella ollut yritys tuli palautuksen piiriin.

Energiaveroahan palautetaan muistaakseni 80% kynnysarvon 50 000 ylittävältä osuudelta. Tämä kun yhdistetään siihen, että teollisuuden sähkövero on 0,87172 senttiä kilowattitunnilta (alv 24 %), kun kuluttajien sekä kaupan on 2,79372 senttiä kilowattitunnilta (alv 24 %). Eli jo lähtökohtaisesti sähkön hinta on noin kolmannes verrattuna kauppaan ja kuluttajiin.

Eli jos ajatellaan tuota sähkön hinnan osuutta liikevaihdosta, niin itse en usko 0,9%:n putoamisen vaikkapa 0,5%:iin olevan kovin merkitsevä tekijä tehtaan paikan suhteen.

VATT totesi tukimuksessaan mm seuraavaa energiaveron palautuksista:
"Energiaverojen palautuksia ei VATT:n tuoreen tutkimuksen mukaan voi perustella kilpailukyvyllä. Energiaveron palautusten ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tai yleisen menestymisen väliltä ei löydy tilastollista yhteyttä. Veronpalautuksia saaneiden yritysten kilpai-lukyvyssä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun yritykset ovat tulleet veronpalautusjärjestelmän piiriin."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jo pelkästään Nikon sekavan kommentin takia yritysten verotusta tulee selkeyttää ja myös säköveron osalta. Toivottavasti Caruna edes pärjää, muuten menee meiltäkin sähköt.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Nikon sekavan kommentin"...

Mikä oli sinulle liian vaikeaa ja kaipaa selvennystä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Kommentti ei ollut sekava vaan asia jota yritit selventää. Jos joutuu noin pitkään selittämään miten vero muodostuu on se liikaa. Eikä yksinkertaistaminen ollut jopa hallitusohjelmassa?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vai sekava... Nuku humalatilasi pois ja yritä sitten uudestaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Humalassa olen viimeksi ollut noin puoli vuota sitten, hyvää ja antoisaa keskustelua Mäkiselle, joka ei ilmeisesti osaa pitäytyä henkilökohtaisuuksita pois.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tuo ero olisi tässä tapauksesssa noin 15 GWh sähkön hinta. Sillä lämmittäisi noin 400 omakotitaloa täyssähköllä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset