PaulaAikio-Tallgren

Miksi haluaisimme sote-maakunnat, vaikka naapurit ovat niistä luopumassa

 

Miksi Suomessa halutaan maakuntamallia, vaikka läheiset Pohjoismaat Tanska ja Ruotsi ovat todenneet ne osin toimimattomiksi?

Tanska on hiljattain päätänyt purkaa maakunnallisen sote-kehikkonsa ja siirtää sosiaali-ja terveydenhuoltoa takaisin kuntiin. Tämä voi tuntua yllättävältä, sillä alueellisesti pienenä maana Tanskassa maakuntamallin olisi luullut voivan toimia. Etäisyydet ovat lyhyet vaikkapa lähimpään keskitetyn päivystyksen sairaalaan.

Tanska kuitenkin päättänyt purkaa vuoteen 2020 mennessä aluehallinnon tehtäviä ja maakunnallinen sote loppuu. Tanska on linjannut "Potilas ensin, läheisyys ja laatu" ja tähän haasteeseen maakunta ei pystynyt vastaamaan.

Ruotsissa landsting eli maakuntahallinto on jo vakiintunutta. Sitä on viime vuosina soten osalta vahvistettu edelleen ja palveluita on siirretty yhä suurempiin yksiköihin. Käytännössä tämä on merkinnyt asiakkaalle palvelun heikkenemistä.

Huonokuntoiset vanhukset ja sairaat on siirretty pyörien päälle. Yksittäisen toimenpiteen, verikokeen tai akuutin sairaanhoidon tarpeessa olevia poltilaita on maakunnan kustannuksella kyyditty satoja kilometrejä. Omaiset saattavat aamulla saada viestin, että illalla sairaalaan tuotu omainen on yön aikana siirretty satojen kilometrien päähän vapaalle vuodepaikalle. Valinnanvapaus on, mutta käytännössä yksittäisiä palveluntarjoajia on Ruotsissa harvaan aseutussa lääneissä yhtä vähän kuin Suomen vastaavissa. Tunnen Ruotsin tilannetta, sillä iäkäs äitini asuu Norrbottenin läänissä.

Terveydenhoidon tilanteesta syntyi Ruotsissa viime syksynä käytännössä sotekapina kun maassa pidettiin kunta-ja maakuntavaalit. Syntyi Sjukvårdspartiet ja puolueiden valtasuhteet heilahtivat valtuustoissa uusiksi. Pohjoisissa lääneissä ja pitkien etäisyyksien maakunnissa puolue nousi vallankahvaan.

Puolueen vaaliteemat olivat konkreettisia; MR-kuvauslaite Kalixin sairaalaan. Päivystys takaisin kuntien lähes tyhjillään oleviin terveyskeskuksiin, uusia virkoja ja vanhustenhoito takaisin kunnalliseksi palveluksi. Vanhustenhoitoa on jo siirretty takaisin kuntiin.

Nyt kun Suomessa soten pelikenttä on jälleen avoin, Tanskan ja Ruotsin maakuntahallinnon tuloksia kannattaa tutkia tarkasti.

Miksi emme luottaisi kunnalliseen päätöksentekoon ja lähdemokratiaan kuten olemme tehneet koko kuntien pitkän itsehallinnon aikana? Koska kunnat todella ovat erilaisia, ei ole selkeämpää tapaa tämän tunnustamiseen kun rohkaisemalla kuntia ottamamaan ohjat omiin käsiin. Kuntaliitokset voivat nousta uudelleen keskusteluun, mutta nyt toisista lähtökohdista kuin joitakin vuosia sitten.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on päättyneen vaalikauden aikana ollut ainakin mentaalinen "hihnat kiinni" ilmapiiri. On odotettu päätöksiä sotesta ja tämä on jähmettänyt päätöksentekoa. Tämä ei ole ollut kunnista tai kuntapäättäjistä kiinni vaan annettu tilanne.

Nyt kunnat voivat hypätä liikkuvaan junaan ja alkaa katsoa oman kuntansa tarpeita tanskalaisesta lähtökohdasta "Potilas ensin, läheisyys ja laatu". Kuntapäättäjien ja sote-ammattilaisten oman alueen tuntemus ei ole minnekään kadonnut. Erikoissairaanhoito on asia erikseen, mutta perusterveydenhuollon pitää olla kansalaisten lähipalvelua.

 

Paula Aikio-Tallgren

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Otsakkeeseen kommentoisin, että vallansiirto pääkaupungista maakuntiin lisäisi siellä virkamiesten ja päätännän määrää maakunnissa eli keskusta turvaisi sitä kautta kannatuksensa. Maakuntamalli on puhdas poliittinen ääntenkalastukseen liittyvä manööveri, joka hedelmät maksatetaan pääkaupunkiseutulaisilla. Sote on mallin savuverho.

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Nyt kun meillä on hengändystauko soten suhteen, toivon vilpittömästi, että Suomessa tutkaillaan Ruotsin ja Tanskan malleja. Se ei tarkoita sitä, että niihin suhtauduttaisiin kritiikittömästi vaan ideana olisi katsoa mikä niissä maissa toimi ja mikä ei. Ja miksi toimi tai miksi ei.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Mitä nykysote on ihmiset kuolee hoitojonoihin, lääkäriin ei pääse ajoissa, kunnat myy vanhushoivan halvimmille yksityisille palveluntarjoajille jo 850 hoivapistettä. Kansalaiset ovat vailla yhdenvertaisia sote palveluja maassaamne köyhässä kunnassa kuolet hoidon puutteeseen varakkaassa sinut hoidetaan teveeksi. Tämä kaikki ei missään tapauksessa täytä perustuslakimme yhdenvertaisuus pykäliä.

Tämä uusi sote ja maakuntalaki oli Juha Sipilän hallituksen kärkihanke mutta punavihervasemmisto vapaavuorelaiset ajoi sen kiville. Sanotaan että muka Keskusta halusi kytkeä siihen maakuntamallin tosiasiassa uudet 18 maakuntaa olisivat modernilla digitalisaatiolla tuoneet ne säästö veronmaksajalke mutta se ei käynyt himoverottaja punavihervasemmistolle ollenkaan. Siispä olemme iloisia veronmaksajia knnellisessa maassa tosin epätasaisesti.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

#3
Eikö sinua yhtään hävetä suoltaa tänne tällaista propagandaa, joka perustuu lähinnä päiväuniisi?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 3/SS: ”.. uudet 18 maakuntaa olisivat modernilla digitalisaatiolla tuoneet ne säästö veronmaksajalke..”

Vähemmän näkee vaatimuksia, että ’modernilla digitalisaatiolla’ ja EU:n päätöksenteolla hallintoa voidaan vähentää kotimaassa vaikkapa aloittaen kansanedustajien lukumäärän pudottamisella puoleen.

PS. Uskon, että sotekin olisi mennyt keikkuen läpi, jos atellaaneja olisi ollut puolta vähemmän hämmentämässä. Ennen vaaleja kaikkien piti saada sorkanjälkensä siihen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset