PaulaAikio-Tallgren

Turvallisuus-ja ympäristöpolitiikka linkittyvät arktisella alueella

 

Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla tarkoittaa helpotusta ilmaston lämpenemiseen. Kun auringonvaloa itseensä sitova musta hiili vähenee lumipeitteellä, jäätiköiden sulaminen hidastuu.

Mustan hiilen torjunta arktisilla aueilla on yksi presidentti Sauli Niinistön ilmastoviesteistä. Tavoite nivoutuu hyvin tulevaan EU-puheenjohtajakauteen, sillä yksi Suomen tavoitteita on jäsenmaiden sitouttaminen Pariisin ilmastosopimukseen.

Kun puhutaan ilmastopolitiikasta arktisilla alueilla, haasteita riittää.

Suomi kuuluu yhtenä kahdeksasta maasta Arktiseen neuvostoon. Pohjoismaiden lisäksi pysyviä jäseniä ovat Kanada, USA ja Venäjä sekä tarkkailujäseninä yksi ilmaston lämpenemisen pahis Kiina.

Kiina on hivuttautuut arktisille alueille tutkimusyhteistyön kylki edellä jo pitkään ja viime vuonna lanseerattu Kiinan oma arktinen strategia on vain vahvistanut Kiinan läsnäoloa pohjoisilla alueilla.

Kiinan suhtautuminen ilmasto-ongelmiin on valikoivaa. Kiinalla on omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ohjelmia, mutta maa on silti suuri kasvuhuonekaasujen tuottaja. Hälyttävä uutinen ympäristöjärjestöjen raportista kertoo, että hiilivoimaloiden rakentaminen on kääntynyt Kiinassa uudelleen kasvuun. Kun muu maailma vähensi hiilivoimaloiden tuotantoa lähes 40% viime vuonna, Kiinassa kasvu oli 12 % ja yhä hurjempia kasvulukuja tavoitellaan. Kiina perustelee energian tarvetta rakennushankkeillaan, jotka ovat maan elvytyspolitiikkaa heikkenevän talouskasvun puristuksessa.

Arktisen neuvoston jäsenmaista myöskään Venäjän tai USA:n hallinnot eivät ole olleet kovin innostuneita ilmastoteemasta. Venäjän omat ongelmat laajasti saastuneiden alueidensa kanssa ja maan voimattomuus niiden korjaamiseen ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Tosin presidentti Putin lupasi asiaan korjausta aivan vastikään. Presidentti Trumpin kaudella USA:n ilmastolinjaukset jyrkkenivät kovasti.

Tärkeä haaste Suomelle ja EU:lle on, voidaanko Kiinan hiilivetoiseen energiapolitiikkaan tai Venäjän ja USA:n ilmastolinjauksiin vaikuttaa jo olemassa oleva arktisen yhteistyön kautta paremmin kuin ehkä muita poliittisia väyliä pitkin.

Asia on tärkeä siksi, että turvallisuuspolitiikan ja ilmastopolitiikan välillä on selvä linkki. Asiantuntijat eivät näe suoranalista turvallisuuspoliittista uhkaa arktisella alueella, joskin Kiinan ja USA:n kauppasota voinee lisätä alueen valvontaa tavalla tai toisella. Pahin turvallisuusuhka olisi ympäristökatastrofi, joka eskaloituessaan voisi johtaa kansainväliseen konfliktiin. Siksi arktisen alueen ympäristöpolitiikka on samalla turvallisuuspolitiikkaa.

Suomella on mahdollisuus profiloitua EU:n ympäristöasioissa nimenomaan arktisen alueen merkitystä painottamalla. Päättyvän Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja alkavan EU-puheenjohtajuuden nivelkohdassa Suomi on paalupaikalla.

 

Paula Aikio-Tallgren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla tarkoittaa helpotusta ilmaston lämpenemiseen. Kun auringonvaloa itseensä sitova musta hiili vähenee lumipeitteellä, jäätiköiden sulaminen hidastuu.
Mustan hiilen torjunta arktisilla aueilla on yksi presidentti Sauli Niinistön ilmastoviesteistä. Tavoite nivoutuu hyvin tulevaan EU-puheenjohtajakauteen, sillä yksi Suomen tavoitteita on jäsenmaiden sitouttaminen Pariisin ilmastosopimukseen”.

Näin on!

Helsingin yliopistossa on tehty tutkimus ympäristömuutoksen professori Atte Korholan johdolla.

Tutkimuksen mukaan:

Musta hiili (nokipäästöt) aiheuttaa ainakin yhtä paljon lämpenemistä arktisella alueella kuin hiilidioksidi.

MUSTA HIILI ARKTISEN ALUEEN LÄMMITTÄJÄNÄ

KATSO VIDEO        Meri Ruppel: Noki arktisen alueen lämmittäjänä - YouTube (Ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö)

VIDEO TÄÄLLÄ https://www.tapionajatukset.com/31425

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Hei, kiitokset lisäinfosta ja linkeistä. Näitä minulla ei ollut taustatiedoissa mutta nyt on. Kiitokset ja luen.

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Katselen tässä juuri dataa arktisen alueen lämpötilakehityksestä ajalla 1920-2017. Tietojen lähde: "HadCRUT4, area weighted: Arctic 70-90N. Monthly and running 37 month average".

Lämpötilassa erottuu selkeästi Atlantin oskillaation (AMO) vaikutus. 1928-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995- lämmintä. AMO kääntyy lähivuosina viileään suuntaan aiheuttaen yli 30-vuotisen viileän vaiheen, jota kestää 2050-luvun lopulle asti.

Toinen tietolähde, Argo-poijut kertovat, että Pohjois-Atlantin käännös viileään suuntaan käynnistyi jo vuonna 2014:
"Gulf Stream northern branch average temperature 0-800 m depth at 60N, 15-02W. Monthly values and 12 month average".

Musta hiili, eli kimrööki, vaikuttaa varmaan jotain, mutta tärkein vaikutus Arktisen alueen merijään laajuuteen ja volyymiin johtuu luonnollisista syistä, termohaliinikierron syklisyydestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset