PaulaAikio-Tallgren

Arktisuus EU:n ytimeen - viisi hyvää syytä

 

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa napsahti kaksi vuotta sitten juuri oikeaan saumaan. Arktisen yhteistyön ja idän ja lännen välisten jännitteiden sovittelijana Suomi on vetänyt kautensa läpi kiitettävästi. Tämän uskaltaa sanoa jo paria päivää ennen Rovaniemen huippukokouksen alkua, joskin yhteisen julistuksen eli deklaraation sisältö on tätä kirjoitettaessa vielä poliitikkojen ja virkamieskunnan myllyssä.

Jännitteitä on kansainvälisesti riittänyt presidentti Trupin halllintokauden, Venäjän Ukrainan kriisin sekä tarkkailijajäsenen Kiinan kansainvälisen roolin kasvaessa viimeisten kahden vuoden aikana.

Arktisten alueiden turvallisuuspoliittinen asema on noussut otsikoihin juuri äskeittäin julkistetuista USA:n puolustusministeriön arvioista siitä, että Kiinaan Eurooppaan suuntautuvilla infrastruktuurihankkeilla on sotilaspoliittisia tavoitteita. Tätä näkökulmaa ei liene aiemmin tehty näin suorasukaisesti arktisten alueiden osalta. Kuitenkin kauppa,-ympäristö,-ja turvallisuuspolitiikka ovat talousmahtien valtakudelmaa, joten huomio kannattanee noteerata.

Ilmastoasiat ovat olleet Arktisen neuvoston agendalla alusta lähtien, mutta erityisesti presidentti Trumpin kaudella aiheeseen on liittynyt ylimääräistä jännitettä. USA on irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta ja ilmaston lämpenemisen tunnustaminen ei kuulu Trumpin hallinnon prioriteetteihin. Sen sijaan tunnustetaan ilmanlaadun huonontuminen  ja sitä kautta vaikutukset esimerkiksi kansalaisten terveyteen. Tämän konkreettisemmin ei USA ilmeisesti asiaa suostu myöntämään. Huolestuttavaa tulevien vuosien kannalta on, että Trumpin ilmastokielteinen linja on jo valunut USA:n hallinnon portaissa yhä syvemmälle.

Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla olisi nopea helpotus jäätiköiden sulamiseen. Kun auringonvaloa sitova musta hiili vähenee lumen päällä, jäätiköiden sulaminen hidastuu. Mustan hiilen pelastava logiikka on selkeä, mutta jos katsotaan maailman nokikolareita, katseet kohdistuvat Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneen Kiinaan.

Suurvallan näkökulma on myös ymmärrettävää. Talouden hidastuminen ja elvytyksen tarve lisäävät painetta infrainvestointeihin  ja kivihiilen käyttö on lisääntynyt Kiinassa. Kansakuntana Kiina on päässyt elintason nousukiidolle, teknologian ja tekoälyn kehittäjänä maa tavoittelee jo USA:n ykköasemaa ja paineet poliittisella rintamalla ovat kovat. Kun vastakkain ovat oman maan talous ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet, vaakakuppi kallistuu helposti ensin mainittuun.

Kiinalla on tosin omia kunnianhimoisia vihreän energian ja kestävän kehityksen ohjelmia ja ilmanlaatuongelmat ovat herättäneet sekä kansalaiset että poliitikot. Kuitenkaan Kiina ei ole kyennyt sitoutumaan esimerkiksi juuri Arktisen neuvoston yhteisiin ilmastotavoitteisiin, sillä lähtökohtana on päästölähteiden inventointi eli mitä, missä ja miten paljon. Vastaavasti esimerkiksi Intia on lähtenyt inventoimaan omia päästölähteitään.

Arktisen neuvoston toimintaan kuuluu ilmaston ohella paljon muutakin. Suomi on käyttänyt omaa, kansainvälisesti poikkeuksellinen pitkää kahden vuoden puheenjohtajakauttaan fiksusti. Kauden painopisteet ovat olleet meteorologia, viestintä ja koulutus edellä mainitun ympäristöyhteistyön ohella. Kaikki nämä ovat osaamisaloja, joissa Suomella on huippuosaamista ja annettavaa kansainväliseen toimintaympäristöön. Näinhän tavoitteellisen puheenjohtajamaan pitääkin toimia.

Puheenjohtajakauden bonuspisteet menevät myös Host committee toiminnalle. Parinkymmenen lappilaisen toimijan voimin on konkretisoitu paikallisia, lappilaisia ratkaisuja arktisuuden isoihin tavoitteisiin. Sähkömoottorikelkat, kiertotalous, talvitestaus, kylmäosaaminen ovat kaikki olemassaolevaa  liiketoimintaa josta hyötyvät sekä yritykset että ihmiset. Suomen meteorologinen osaaminen näkyvät mm. matkailuyritysten ja kasvavan meriliikenteen arkipäivässä. Viestintä tarkoittaa mm. mobiiliverkkoa, satelliittiteknologiaa ja koulutusteema tähtää etäopetuksen kehittämistä pitkien etäisyyksien alueella.

Mutta lopuksi otsikkoon eli kysymykseen siitä miksi arktiset alueet kannattaa nostaa Euroopan Unionin tulevien vuosien keskeiseen ytimeen:

Maailmanpolitiikan karttaa käännetään uuteen asentoon. Arktisten alueiden merkitys Koillisväylän merireittinä avautuu uutena idän ja lännen logistisena yhteytenä. Suomen kautta EU:lla on suorin väylä Jäämerelle.

Arktinen alue voi toimia merkittävänä ilmastomuutoksen hillitsijänä, mikäli jäätiköiden sulaminen saadaan pysäytettyä. Arktisen alueen ilmastopoliittiset ratkaisut edesauttavat EU:n ilmastopolitiikan tavoitteita.

Arktisten alueiden haastavat olosuhteet toimivat uusien liiketoimintamahdollisuuksien katalysaattoreina. Yritykset ratkaisevat globaaleja haasteita.

Arktisten alueiden jäsenvaltion ovat jo nyt keskeisiä maailmanpolitiikan toimijoita ja tässä seurassa on neljä EU:n jäsenvaltiota: Suomi, Ruotsi, Tanska ja Islanti. Painopiste EU:ssa on tähän asti keskittynyt keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan. Nyt on pohjoisten maiden ja alueiden vuoro tuoda ratkaisukeskeistä, uutta toimintatapaa eurooppalaiseen päätöksentekoon.

Arktisuus on myös "State of Mind" - laajempi ajattelutapa, joka ohjaa ihmisen ja luonnon ikiaikaisen yhteyden vahvistamiseen.

 

Paula Aikio-Tallgren

arktisen asukas

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"...ja idän ja lännen välisten jännitteiden sovittelijana Suomi on ..."

Tämä on se rooli, johon NL ja sittemmin Venäjä haluaa Suomen jumiutuvan ja pysyvän harmaalla alueella, ja siten Venäjän painostukselle alttiina. Olisi äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset ja erityisesti poliitikkomme havahtuisivat ymmärtämään tämän meille ujutetun roolin haitallisuuden omien etujemme ja suvereenisuutemme kannalta.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

...ja mitenkähän jänniteiden sovittelu ja rauhan ylläpitäminen on Venäjän meille asetettu haitallinen rooli ??? Kaikkee sitä kuuleekin. Olisko parempi vittuilla kymmenen nolla, jotta saataisiin kunnon selkkaus aikaiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset