PaulaAikio-Tallgren

Metsät eivät ole ainoa hiilinielu

 

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on muistuttanut aiheellisesti EU-vaalien tärkeydestä. Pohjois-ja itä-Suomen ääenstäjien kannattaa aktivoitua EU-vaaleissa, sillä EU päättää laajasti maatalous-ja ympäristöpolitiikasta. EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta kun sen aika on, suomalaisten näkemysten pitää olla vahvasti mukana. Suomi osaa metsät.

Nyt kun Suomessa on päästy kansalliseen konsensukseen ilmaston muutoksen kokonaiskuvasta ja tavoitetasosta, seuraavaksi on siirryttävä konkreettisiin toimiin. Mahdollisuuksia on puurakentamisen ja puupohjaisten tekstiilien käytön lisäämiseksi. Listaa voi jatkaa edelleen ja näitä on kiitettävästi kyllä viime päivinä nostettu esiin. Kun EU kieltää kertakäyttömuovit vuonna 2021, erilaisten paperipohjaisten tuotteiden sovellukset lisääntyvät entisestään. Näitä ovat erilaiset pakkausmateriaalit, biobolekyylituotteet ja uudet kuitutuotteet mm. haavansidontaan ja muihin ei-niin-tyypillisiin käyttökohteisiin. Esimerkit  vain osoittavat sen, että tuotepaletti on potentiaalisten käyttökohteiden osalta vielä kyntämätön pelto.

Metsä Groupin ilmoitus Kemiin suunniteltavasta biotuotelaitoksesta kohotti tunnelmaa Lapissa  ja konkretisoi niitä mahdollisuuksia, joita suomalaisella metsäosaamisella on. Tämän luokan megainvestointeja ei julkisteta heppoisin perustein.

Ilmoitus herätti välittömästi keskustelun raaka-aineen riittävyydestä ja tästä on mielipiteitä kyllä riittänyt. Yhtiö itse arvioi puumäärien riittävän tukkipuun ja kuitupuun osalta 9-10 prosentin kasvumahdollisuuksiin vuoteen 2034 saakka ja myös muun puuraaka-aineen osalta riittävyys näyttää 2-6 prosentin kasvupotentiaalia. Lisäksi puuta voidaan ostaa Pohjois-Ruotsista.

Yleisesti keskustelut hakkuumäärien maksimista ovat hivuttautuneet viime päivien keskustelussa ylöspäin ja muutamien asiantuntijoiden mukaan 80% vuotuisesta puunkasvusta voitaisi hakata. Tämä tarkoittaa harppausta nykyiseen  hakkuutasoon, mutta on myös osoitus siitä, miten tärkeä keskustelu aiheesta on. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, työpaikkojen ja hyvinvoinnin takaaja.

Tärkeää on nyt huomata, että metsät eivät ole ainoa hiilinielu. Tällainenkin kuva on voinut muodostua. Peltoja ja viljelysmaita on mahdollista muuttaa hiilinieluiksi tai jopa varastoksi. Meressä voi kasvattaa hiiltä sitovaa levää ja CCS-teknologialla hiiltä voi sitoa suoraan tehtaanpiipusta. Nämä ovat Compensate säätiön näkemyksiä uuden teknologian hyödyntämisestä ilmaston suojelussa.

Lopuksi huomio Metsä Groupin investointiin liittyvien infrainvestointien tarpeesta. Julkisuudessa on kysytty miksi hallitus lähtisi tukemaan yksittäisen yrityksen liiketoimintaa. Juuri siksi, että yritystoiminnan edellytysten turvaaminen on valtion tehtävä, mikäli tähän maahan halutaan työpaikkoja ja vientituloja. Ajoksen sataman syväys ja puun kuljetusta parantavat tieyhteydet eivät  ole Merilapissa mikään uusi asia. Ne ovat olleet toimenpidelistoilla ja pohjoisten alueiden toiveena ainakin kaksi viimeistä hallituskautta.

 

Paula Aikio-Tallgren
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Hiilen sitomisen tehokkain tapa on mikrolevät, tarkemmin ottaen Spirulina.

Tulevaisuudessa hiilivoimalat eivät siis tuota hiilidioksidia: vaan kaivattua happea.

On vaikea löytää tilastoja mistään kuinka planeetan happitasot on menneet ajan kuluessa. En ainakaan itse löydä?

Suomeksi ensimmäinen laajempi katsaus mikrolevän kasvatukseen:

https://spirulinasuomi.wordpress.com

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset