PaulaAikio-Tallgren

EU ja yrittäjän ymmärrys

Kerroin yhdessä eurovaalitilaisuudessa miten tärkeää on, että parlamentissa istuu myös yrittäjiä ja yritysmaailman edustajia. Yksi kuulija kommentoi, että EU-tasoiset päätökset vaativat ammattipolitiikon järkeä ja ymmärrystä.

Pelottava skenaario. Jos EU-päätöksenteko ei mene yrittäjän järkeen, ei EU:ssa ole järkeä.

EU:n peruspilarit pohjautuvat ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen sekä rauhan ja tasapainon turvaamiseen. Kaikki näihin tavoitteisiin päästään talouspolitiikan turvaamisella ja ymmärtämällä mitä globaali maailmantalous Euroopalle tarkoittaa. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja vahva EU toteuttaa parhaiten unionin perustavoitteita.

Lähes kaikki viime vuosina EU:n tasapainoa horjuttaneet kriisit ovat alkulähteiltään taloudellisia. Turvapaikanhakijoiden valtavaa aaltoa on mitattu paitsi turvallisuuden, mutta etenkin talouden näkökulmasta. Paljonko maahanmuutto maksaa EU:lle ja mikä on kunkin jäsenvaltion kantokyky.

Syksyllä alkaneet keltaliivien protestit lähtivät liikkeelle arkipäiväisesti bensan hinnoista ja ovat sittemmin laajentuneet sosiaalipolitiikkaan ja ihmisten taloudellisen aseman heikkenemiseen. Talouden epävarmuus tai vaikkapa Euroopan suuri nuorisotyöttömyys on uhka yhteiskuntarauhalle ja polttoainetta levottomuuksille. Jokaiselle EU-kansalaiselle tärkeitä ovat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut ja ne taataan ainoastaan kestävällä taloudenpidolla.

Arkipäivän työnteossa 24 miljoonassa eurooppalaisessa yrityksessä konkretisoituvat ne päätökset, joita EU:ssa tehdään. Siksi on tärkeää, että meppeinä istuisi mahdollisimman monta eri toimialoilla työhistoriaansa tehneitä ihmisiä ja vielä mielummin yrittäjätaustaisia ihmisiä.

Moni hyvältä kuulostava lakialoite kuulostaa lähtökohdiltaan kannatettavalta. Tilanne voi muuttua toisenlaiseksi kun sen vaikutuksia aletaan peilata käytännön elämään, yrityksiin tai julkisen sektorin toimijoihin.

Paula Aikio-Tallgren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olet oikeassa Paula, kun kävin 20 vuotta sitten Brysselissä maakuntahallituksen jäsenen ominaisuudessa, uskalsin myös kysellä yrittäjyyden perään. Eräs maakuntajohtaja (sdp) kehtasi tiuskaista, että täällä ei yrittäjillä ole mitään tekemistä eikä asiaa. Yrittäjien siellä juuri pitääkin olla ja syyt selviävät blogistasi, jota suosittelen kaikille luettavaksi.

Yrittäjiä tulee myäs äänestää sinne päättämään yrittäjien ääni ei muuten siellä kuulu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Osaatko arvata mitä tapahtuu,jos eu-päätökseteko ei mahdu työntekijöiden järkeen?

Eu on kuitenkin perustettu yrittäjien järjellä ja siksi se tulee myös siihen kaatumaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Yrittäjien järjellä sitä ei todellakaan ole perustettu. Vellu on erehtynyt pahasti.

EU-ajatuksen esitti ensimmäisen kerran Ranskan ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa 9. toukokuuta 1950.

Vuonna 1940 Gestapo pidätti Schumanin, mutta hän pakeni 1942 ja liittyi Ranskan vastarintaliikkeeseen. (nykyisin kai keltaliiveihin)

"Sodan jälkeen Schuman oli yksi keskustalaisen Mouvement Républicain Populaire -puolueen perustajista. Hänestä tuli Ranskan pääministeri marraskuusta 1947 syyskuuhun 1948 ja myös ulkoministeri alkaen toisesta hallituksestaan heinäkuusta 1948 aina tammikuuhun 1953. 9. toukokuuta 1950 pitämässään puheessa Schuman kutsui Jean Monnetin kehotuksesta saksalaiset hallitsemaan yhteisesti maiden hiilivaroja ja terästeollisuutta. Tämä muodosti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustan, josta kehittyi nykyinen Euroopan unioni. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena, ja 9. toukokuuta Eurooppa-päivänä". (lainaus Wikipedia)

Eli hiilestä oltiin huolissaan jo silloin, mutta ehkä eri syystä kuin nyt.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Jean Monnetin kehotuksesta saksalaiset hallitsemaan yhteisesti maiden hiilivaroja ja terästeollisuutta. Tämä muodosti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustan, josta kehittyi nykyinen Euroopan unioni."

Ei resursseista niinkään vaan teollisuudesta sen ympärillä eli yrittäjien toimintaympäristöstä.

Se on myös lähes kaikissa päätöksissä lähtökohta EU:ssa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Johon poliittinen päätös tarvittiin, ei yrittäjät olleet päättämässä, vaan poliitikot. Pontimena oli rauha, eikä hiilen markkinoinnin katetuotto.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Suomessakin on kova tekopyhyys menossa lobbauksesta ja nyt sinä unohdat sitten sellaisen olemassaolon. Ei noin naivi tarvitse olla puolistaakseen näkemyksiään.

Rauhan uhkana kuitenkin oli katetuotto.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

Lobbaus ja yrittäjyys on aivan eri asioita. Yrittäjät voivat lobata, mutta lobbaus ei ole yrittäjyys.

.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

- kehotuksesta saksalaiset hallitsemaan

Tulkitseeko Vellu saksalaiset yrittäjiksi? Eihän poliitikko kutsu yrittäjiä vieläkään Brysseliin, miten silloin se olisi ollut mahdollista? Ja jos yrittäjät olisivat luoneet EU:n niin miksi Paula nyt olisi kerjäämässä yrittäjiä vihdoin mukaan päätöksentekoon?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Kuitenkin juttu meni oikeasti näin:

"RANSKALAINEN VIRKAMIES JEAN Monnet oli yksi monista Saarin alueen ongelmaa pitkään pohtineista. Hän otti yhteyttä maansa ulkoministeriin Robert Schumaniin mielessään uusi idea: Saksan ja Ranskan tulisi yhdistää hiili- ja teräsvarantonsa. Ehdotuksen pohjana oli ajatus, että näitä raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen, riippumaton viranomainen."

En tiedä mistä olet repäissyt tuon juttusi..

Koska eivät kaikki yrittäjät siellä ole vaan joiden yritysten edustajat..ne joilla on eniten valtas eli pankit yms.

Yrittäjät ovat siitä surkeita tyyppejä etteivät he useinkaan ymmärrä kapitalismia,vaikka kovasti sen puolesta ains höpisevät.

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Vellu, ei EU tule kaatumaan. Toinen asia: tarkoititko , että työntekijän ja yrittäjän intressit ovat erilaiset jos ajatellaan EU-päätösten tärkeyttä yritystoimnnan edellytyksille?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Näinkö yrittäjä nyt sitten järkeilee,että EU on yhtä ikuinen kuin..mikä? Mikäli tiedät historiasta jotain,niin kannattanee muistuttaa itseään mikä tekijä on aina ollut se mahtivoima esim. Euroopassa.

Kyllä ne voivat hyvinkin olla ristiriidassa ja juuri liian isot ristiriidat ovat ne tekijäy kaikkialla jotka murskaavat ideologiat,uskonnot sekä muut aatteet.

Käyttäjän Karriollila kuva
Karri Ollila

Valtion ja EU:n tehtävänä pitäisi nähdä elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen. Kunnat hoitavat ihmiset ja paikallisinfran. Virkamiehet ja poliitikot eivät kirjoituspöytien takaa näe millaisia ongelmia he yrityksille aiheuttavat. Tarvitaan todella yrittäjiä mepeiksi.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Mitä vikaa on Suomen ilmastossa yrittäjiä kohtaan? Eilisen Die Welt lehden mukaan Suomessa kohdellaan yrittäjyyttä hyvin.Jos ajatellaan eurooppalaista tasa-arvoa, niin pitäisikö muualla parantaa vai Suomessa heikentää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikös Paulan tarkoitus ollut viedä yrittäjän näkökulmaa Brysseliin?

Käyttäjän PaulaAikio-Tallgren kuva
Paula Aikio-Tallgren

Osa tuosta aktiivisesta keskustelusta meni kyllä tämän yrittäjän ymmärryksen yli, mutta palaan tuohon Maurin heittämään kysymykseen Suomen yrittäjäilmastosta jos sopii. Suomen Yrittäjät tekee säännöllisesti kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristo-kyselyn yrittäyhdistysten hallituksen jäsenille. #elpo Kyselyssä arvioidaan monta eri muuttujaa yrittäjyyden toimintaympäristössä, kannattaa muuten tutustua. Käsitykseni mukaan yrittäjien antamat kokonaisarviot kuntien yrittäjämyönteisyydestä ja käytännön toimenpiteistä ovat nousseet tasaisesti . Kuntakohtaisesti saatetaan notkahtaa yhdessä jos toisessa mittarikohdassa, mutta kokonaiskuva hyvä. Tärkeintä kunnissa ja myös valtion taholta olisi nähdä tämä kokonaisvaltainen toimintaympäristön muutos ja globalisaatio joka on tunkenut jokaiseen toimialaan ja jokaiseen kuntaan. Tämä tarkoittaa esim. sitä että kunnat voisivat ottaa sloganikseen muutakin kuin "hyvä kunta yrittää ja asua". Vielä turhan usein luullaan, että tonttimaan saatavuudella tai hinnalla olisi ratkaisevin merkitys sijoittuuko yritys kuntaan vai ei. Tärkeämpää ovat esim. toimmivat laajakaistayhteydet sekä "virtuaalikaavoitus" kuten olen joskus kirjoittanut. Eli ei enää välttämättä perinteistä tonttimaan kaavoitusta vaan muita uudentyyppiseen yrittämiseen liittyviä insentiivejä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vellu Heino on hieno mies ja haluaa sotkea yrittäjyyden saksalaisuuteen. Minkäs hänelle voi. Jos taas menee nämä jutut yli ymmärryksen on ehkä fiksu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Menehän nyt poimimaan vaikka pastilleja sohvasta mieluummin kuin valehtelet täällä toisista ihmisistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Ai etkö ole omasta mielestäsi hieno mies?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Tätä yrittäjien toimintaako mitä tössä nyt koitetaan lässyttää pitäisi saada EU:n lisää.. no ei kiitos.

Parempi kuin yrittäjät pysyvät lestissään.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

EU:ta ei perustettu yrittäjien, vaan suurpääomapiirien tarpeisiin.

Jo ennen EU:n perustamista suurpääomapiirit uittivat sen perusasiakirjoihin vapaan liikkuvuuden, jota ei koskaan käsitelty missään parlamentaarisessa elimessä.
Tarkoituksena oli saada työvoima liikkumaan halvan työvoiman jäsenmaista.

Aika muuttui, ja Itä-Aasian erittäin halvat työmarkkinat avautuivat.
EU:n työvoiman vapaa liikkuvuus muuttui tarpeettomaksi, sillä Itä-Aasiasta oli saatavilla paljon suuremmat voitot. Siellä halpatyövoimalla tuotetut tuotteet päätyivät takaisin Länteen omistajapiirien voittojen kasvattamiseksi.

EU:ssa työvoima ei juuri liikkunut, kun ei ollut paljon työpaikkojakaan, sillä suurpääoma oli jo uittanut kymmeniä miljoonia työpaikkoja Itään.

Vapaa liikkuvuus muuttui EU:ssa elintasoshoppailuksi ja kansallisvaltioiden rappioksi.
EU loi tasavertaisen pysähtyneisyyden.

Suomen 13 mepin merkitys EU-parlamentin 751 mepin joukossa on lähinnä komiikkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset