Työurien pidentämisestä pikakaista työllisyysasteen nostoon?
Kun Suomessa lasketaan aamukammalla eläkepäivien alkuun, länsinaapurissa Ruotsissa lasketaan samoin, mutta näköpiirissä on usein työelämän muutos eikä sen loppuminen. Monelle virallinen eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa siirtymisestä kokoaikatyöstä osa-aikaiseen työhön ja työtuntien vähenemistä. Myös työnkuvaa muokataan ja nimenomaan eläkkeelle siirtyvän henkilön toivomuksesta.
Senioriteettia ja kokemusta arvostetaan ehkä toisella tapaa kuin meillä Suomessa. Pitkät työurat ovat mahdollisia myös Ruotsin Suomea poikkeavasta irtisanomiskäytännöstä johtuen. Senioriteettiperiaate on tarkoittanut sitä että viimeksi palkattu työntekijä irtisanotaan ensimmäiseksi. Tämä on pitänyt eläkeikää lähestyviä ruotsalaisia työelämässä, kun taas suomalaiset ikätoverit on vastaavissa tilanteissa lomautettu tai irtisanottu. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista lomautusjärjestelmää.
Työurien pidentäminen on monien osien summa ja naapurissa tähän kuuluu myös asian sosiaalinen hyväksyminen tai oikeammin ehkä velvollisuus On lähes automaattista ainakin harkita työuran jatkamista ja toisaalta näyttää halunsa ja kykeneväisyytensä työhön. Työuran jatkolla halutaan myös korostaa omaa jaksamista, terveyttä ja vastuuta yhteiskunnasta, jos asian voi näin muotoilla.
Vertailu naapuriin voi nostaa monen lukijan verenpainetta, mutta esimerkit kertovat enemmänkin ruotsalaisten ajattelumaailmasta kuin vastaavasti meikäläisten huonommasta fyysisesta kunnosta tai työmoraalista. Avainasemassa on työnantajan asennoituminen ja halu tarjota työtä toisella tavoin kuin ennen.
Suomessa eläkeläisten työssä jatkaminen on hyvinvointivaltion kynnyskysymys. Kun työllisyysaste on meillä nyt noin 72%, on se Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa 77-78% ja Saksassakin 75%. Työllisyysaste korreloi suoraan kansantalouteen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen, josta mm. kansainväliset luottoluokittajat ovat Suomea tasaisesti huomauttaneet. Työllisten määrä uhkaa laskea ensimmäistä kertaa väestölaskentamme historiassa. Työllisten määrä on vuoden 1990 tasolla vaikka väkilukumme on kasvanut noin puolella miljoonalla viimeisten 25 vuoden aikana.
Työllisyysasteen resepti riippuu kolmesta muuttuvasta tekijästä: syntyvyydestä sekä työikäisten määrästä ja maahanmuuttajien määrästä. Hallitusta rakentava Antti Rinne korostaa syntyvyyden merkitystä, mutta vaikutukset näkyvät 20-30 vuoden kuluttua ja Suomi tarvitsee ratkaisuja nopeammin.
Työperäisesti Suomeen rekisteröityi työperäisesti viime vuonna reilut 4000 EU-sisämarkkinoiden kansalaista. Luku kertoo sen, että vaikka kovasti kuvittelemme olevamme haluttava pohjoismainen hyvinvointivaltio muuttajien silmissä, totuus on toisenlainen. Tarvitsemme huomattavasti enemmän opiskelu-ja työpaikan perässä muuttavia ihmisiä Suomeen. Yksinomaan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tarkoittaa noin 58 000 uutta työllistä nykyisten lisäksi.
Keinovalikoimiin jäävät siis työurien pidentäminen alusta, keskeltä mutta erityisesti lopusta. Jatkossa paine kohdistunee nimenomaan työurien pidentämiseen loppupäästä, mutta ovatko työmarkkinamme tähän valmiita? Ripaus ruotsalaista ajattelutapaa ei olisi pahitteeksi sen lisäksi että työssä jatkamiselle on edelleen taloudellisia kannusteita.
Suurinta mentaalimuutosta tarvitaan kuitenkin työpaikoille. Onko työpaikoilla muutettu tehtävänkuvia +65-vuotiaille? Voiko virallisen eläkeiän ylittänyt aloittaa start-up-yrittäjänä – miten suhtautuvat pankki ja muut rahoittajat? Pääseekö seniori-ikäinen yrittäjäkurssille tai muuntokoulutukseen? Kannustaako lähipiiri kun 65 vuotias sukulainen ilmoittaa haluavansa tehdä töitä vielä viisitoista vuotta? Irtoaako opintolaina kun ikä alkaa seitsemällä?
Työurien pidentämistä pitää työpaikoilla tukea konkreettisilla ratkaisuilla. Se tarjoaa nopeimman ratkaisun tuleviin huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävyysvajeen ongelmiin.
Paula Aikio-Tallgren
Mikä olisi mielestäsi hyvä työvuosien määrä jolla olisi oikeutettu jäämään eläkkeelle?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä juttu kertoo vapaaehtoisesta työuran pidentämisestä ts. eläkkeelle jäävän henkilön omasta tahdosta jatkaa työelämässä ja niistä kannusteista joilla se voisi onnistua. Eri toimialoilla on erilaisia eläkeikiä ja hyvä niin. Työn raskaus ja kuormittavuus on huomioitava ja näin jo tehdäänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Yritysten pitää päästä eroon vanhoista ”jarrumiehistä” ja nuoria visionäärejä tilalle, niin alkaa tapahtua. Sama juttu politiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitsemme huomattavasti enemmän opiskelu-ja työpaikan perässä muuttavia ihmisiä Suomeen. Yksinomaan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tarkoittaa noin 58 000 uutta työllistä nykyisten lisäksi.
Onkohan sulla jossakin joku tyhjä kohta kun suomessa on 700 000 tempputyölistettyä ,100 000 NUORTA miehen alkua syrjäytymistä odottamassa ja TUHANSITTAIN maahanmuuton reserviläisiä entisen lisäksi vailla työtä.Onko laskupää heikko jollei tuolta saa tarvittavaa opiskelija tai työntekijä määriä.Mitäpä jos ENSIN koulutetaan omat ,niin nuoret kuin vanhat ,ja katsotaan sitten mitä vajetta siellä näkyy.
Mihin tarvitset LISÄÄ porukkaa?Ilmaistöihinkö?Työttömien reserviin ?Syrjäytymään???1.4.2019 tuli voimaan laki joka tuo suomeen lisää orjatyöntekijöitä eli syrjäytymistä ja työstä huolimatta sossuluukun asiakaskuntaa lisää.Mikä on siis ideasi pointti?Kela:n asiakaskunta kasvaa jo nyt joka vuosi,ja eriarvoisuus lisääntyy.
Mihin työnantajat tarvitsevat halpatyövoimaa jos heillä on pulaa työntekijöistä?Aivan.Voittojensa maksattamiseen veronmaksajilla kelan kautta.Suurin osa näistä naukujista on juuri heitä,joille kelpaa ILMAINEN työvoima muttei palkanmaksu.JA SIINÄ on suomen ongelma.
Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa,eikä pulaa vauvoistakaan sen enempää.Kokoomuksella voi olla,muttei muilla.Eläkeiän nosto on samaa kokoomus-keskusta politiikkaa jonka kaveriksi kun vielä laittaa toisen valheen eli eliniän odotteen nousun ,on turha jatkaa.Nyt jo suomessa kuollaan ennen eläkeikää,ja nuoret joilla ei ole töitä tuskin saavat koskaan mitään eläkettä,kuten eivät tempputyöllistetytkään tai nämä kok-keskustan irakilaisnuoretkaan ,joita mainostivat kovasti.
Takuueläke odottaa ja nollasopimukset,vuosien pätkätyöt aktiivimallin parissa,tai vastaavien temppujen.Siinä sitä rakennetaan tulevaisuutta.
Vanhat kääkät istuvat suojatyöpaikoissaan vaikka olisi aika siirtyä syrjään ja jättää tilaa nuorille.Ei maahanmuuton parissa puuhastelu lisää verotuloja ja asiellähän ne ”työpaikata”näyttää lisääntyvän tasaista tahtia,kuten oikeuslaitoksessakin työllisyys kohenee kaiken aikaa..
Se on päivän selvää että suojatyöpaikkalaiset kuten es.suomen ent.ja nykyiset poliitikot ja muu sisäpiiriläisten porukka istuvat eu ja suomenpään palkkioviroissaan vaikka hautaan asti,ja sieltähän sitä on helppo hakea niitä verorahoilla itsensä hyvin hoitaneita +65 -70 jne.vuotiaita,joihin verrataan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuo työvoiman tarve ei minun keksintöäni vaan toistan tässä samaa mitä virkamiehet ja poliitikot ovat jo toista vuotta viestittäneet. Työpaikkoihin ei ole hakijoita, yrityksissä on pula työvoimasa ja toisaalta on todella suuri joukko ihmisiä vailla töitä, juuri kuten sanoit. Kohtaanto-ongelma on tämän ongelman nimi. Myös osa työttömistä on vaikeasti työllistettäviä tai ”väärällä nimikkeellä” työnhakijana, kuten taas TE-toimistoista kerrotaan. Tuo kasvava työvoiman tarve tulee myös siitä että joka vuosi eläköityy suuri määrä ihmisiä ja tämä lisää tätä kestävyysvajeen ongelmaa. Oppilaitoksissa on täyttämättömiä koulutuspaikkoja ja moni esim. keskiasteen oppilaitos kertoo ettei koulutukseen ole tulijoita. Tuosta syntyvyydestä vielä, se on Suomessa 1,4 joka on kaikkien aikojen alhaisin ja tämäkin on faktaa eikä mielipide. Eli kaikkinensa kysymys monitahoisesta työllistämisen / työvoiman ongelmasta. Ja tämä minun juttuni koski sitä, että työnantajien pitäisi räätälöidä töitä uudella tavalla jotta eläkeikään tulevat ihmiset haluaisivat vapaaehtoisesti jatkaa työelämässä, eivät siis pakolla, vaan vapaaehtoisesti.
Ilmoita asiaton viesti