Työurien pidentämisestä pikakaista työllisyysasteen nostoon?

 

Kun Suomessa lasketaan aamukammalla eläkepäivien alkuun, länsinaapurissa Ruotsissa lasketaan samoin, mutta näköpiirissä on usein työelämän muutos eikä sen loppuminen. Monelle virallinen eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa siirtymisestä kokoaikatyöstä osa-aikaiseen työhön ja työtuntien vähenemistä. Myös työnkuvaa muokataan ja nimenomaan eläkkeelle siirtyvän henkilön toivomuksesta.

 

Senioriteettia ja kokemusta arvostetaan ehkä toisella tapaa kuin meillä Suomessa. Pitkät työurat ovat mahdollisia myös Ruotsin Suomea poikkeavasta irtisanomiskäytännöstä johtuen.  Senioriteettiperiaate on tarkoittanut sitä että viimeksi palkattu työntekijä irtisanotaan ensimmäiseksi. Tämä on pitänyt eläkeikää lähestyviä ruotsalaisia työelämässä, kun taas suomalaiset ikätoverit on vastaavissa tilanteissa lomautettu tai irtisanottu. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista lomautusjärjestelmää.

 

Työurien pidentäminen on monien osien summa ja naapurissa tähän kuuluu myös asian sosiaalinen hyväksyminen tai oikeammin ehkä velvollisuus On lähes automaattista ainakin harkita työuran jatkamista ja toisaalta näyttää halunsa ja kykeneväisyytensä työhön. Työuran jatkolla halutaan myös korostaa omaa jaksamista, terveyttä ja vastuuta yhteiskunnasta, jos asian voi näin muotoilla.

 

Vertailu naapuriin voi  nostaa monen lukijan verenpainetta, mutta esimerkit kertovat enemmänkin ruotsalaisten ajattelumaailmasta kuin vastaavasti meikäläisten huonommasta fyysisesta kunnosta tai työmoraalista. Avainasemassa on  työnantajan asennoituminen ja halu tarjota työtä toisella tavoin kuin ennen.

 

Suomessa eläkeläisten työssä jatkaminen on hyvinvointivaltion kynnyskysymys. Kun työllisyysaste on meillä nyt noin 72%, on se Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa 77-78% ja Saksassakin 75%. Työllisyysaste korreloi suoraan kansantalouteen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen, josta mm.  kansainväliset luottoluokittajat ovat Suomea tasaisesti huomauttaneet. Työllisten määrä uhkaa laskea ensimmäistä kertaa väestölaskentamme historiassa. Työllisten määrä on vuoden 1990 tasolla vaikka väkilukumme on kasvanut noin puolella miljoonalla viimeisten 25 vuoden aikana.

 

Työllisyysasteen resepti riippuu kolmesta muuttuvasta tekijästä: syntyvyydestä sekä työikäisten määrästä ja maahanmuuttajien määrästä. Hallitusta rakentava Antti Rinne korostaa syntyvyyden merkitystä, mutta vaikutukset näkyvät 20-30 vuoden kuluttua ja Suomi  tarvitsee ratkaisuja nopeammin.

 

Työperäisesti Suomeen rekisteröityi työperäisesti viime vuonna reilut 4000 EU-sisämarkkinoiden kansalaista. Luku kertoo sen, että vaikka kovasti kuvittelemme olevamme haluttava pohjoismainen hyvinvointivaltio muuttajien silmissä, totuus on toisenlainen. Tarvitsemme huomattavasti enemmän opiskelu-ja työpaikan perässä muuttavia ihmisiä Suomeen. Yksinomaan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tarkoittaa noin 58 000 uutta työllistä nykyisten lisäksi.

 

Keinovalikoimiin jäävät siis työurien pidentäminen alusta, keskeltä mutta erityisesti lopusta. Jatkossa paine kohdistunee nimenomaan työurien pidentämiseen loppupäästä, mutta ovatko työmarkkinamme tähän valmiita? Ripaus ruotsalaista ajattelutapaa ei olisi pahitteeksi sen lisäksi että työssä jatkamiselle on edelleen taloudellisia kannusteita.

 

Suurinta mentaalimuutosta tarvitaan kuitenkin työpaikoille. Onko työpaikoilla muutettu tehtävänkuvia +65-vuotiaille? Voiko virallisen eläkeiän ylittänyt aloittaa start-up-yrittäjänä – miten suhtautuvat pankki ja muut rahoittajat? Pääseekö seniori-ikäinen yrittäjäkurssille tai muuntokoulutukseen? Kannustaako lähipiiri kun 65 vuotias sukulainen ilmoittaa haluavansa tehdä töitä vielä viisitoista vuotta? Irtoaako opintolaina kun ikä alkaa seitsemällä?

 

Työurien pidentämistä pitää työpaikoilla  tukea konkreettisilla ratkaisuilla. Se tarjoaa nopeimman ratkaisun tuleviin huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävyysvajeen ongelmiin.

 

Paula Aikio-Tallgren

 

 

PaulaAikio-Tallgren
Tornio

EU-vaaliehdokas, kaupan ja maahantuontialan pk-yrittäjä Tornio. Arjen eurooppalainen. Pitkä kokemus kiinnostavissa, lähinnä elinkeinoelämän luottamustehtävissä ja kuntapolitiikassa. Kiina-fani. Nordisti. Kansainvälisyyteen kasvanut. Sitoutunut Suomeen ja Eurooppaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu